VÄSY

Nyt väsyttää eilinen biletys. Oon vanha, enkä enää jaksa fyysisesti kaikkea sitä riekkumista, mitä vielä viisi vuotta sitten jaksoin. Silloin ei ollut mitään ongelmaa painaa viikko festareilla muutaman tunnin yöunien kera. Ja, mikä ärsyttävintä, huomaan että kuitenkin mieleni jaksaisi jorata vaikka aamuun saakka, mutta kroppa vaan ei pysy perässä. Helkkarin riippakivi! Voishan sitä toki aloittaa atleettisen ja askeettisen elämän joksikin aikaa ja sitten toisinaan ottaa ilon irti energisestä olosta. Mutta siihen taas ei mieli oikein kykene.

Ei tule vanhuus yksin ei. Se tulee löröttävän vatsanahan sekä selluliitin kanssa. Niin ja niiden ällöjen pintaverisuonten, joita on ruvennut ilmestymään reisiin ja pohkeisiin. Tarkkailin rannalla vanhempien naisten kinttuja ja edessä ei tosiaan ole kovin lupaava tulevaisuus. Voisikohan ihoa jotenkin treenata niin, että säästyisi suonikohjuilta ja muilta vanhuuden rumuuksilta. Veistä en kyllä kovin helposti lähde kropalle näyttämään, mutta ehkä on siihenkin joskus turvauduttava, jos oikein rumaksi herkeää.